Moro täällä kirjoittelee kaksi ystävystä Eve ja Marika.
Ystävyytemme alkoi alkoi sillon, kun aloitimme koulutaipaleemme.
Kummallakin alkoi armoton opiskelu. Evellä kohti ammattia, Marikalla kohti valkolakkia.
Erimielisyydet kuuluvat totta kai ystävyyteemme, mutta niistä selviämme keinolla millä hyvänsä.
Kummatkin lähdemme toista vuotta kohti isos toimintaan Hollolan seurakunnalle.
Isos toiminnasta ehkä lisää myöhemmin tai yli päätään seurakunnan toiminasta.
Ollaan koettu paljon yhdeksän vuoden aikana, mutta eniten varmasti viimesen vuoden aikana. Isoskoulutuksen sekä kerhonohjaamisen ilot ovat yhdistäneet meitä tämän viimesen vuoden aikana tosi paljon. Ollaan tällä hetkellä kuin pikkusisko ja isosisko <3
Yksi upeimmista muistoistamme on kerhonohjaajien kiitosretki tänä keväänä. Käytiin porukalla pelaamassa megazonea ja mentii viettää iltaa Hämeenkoskelle. Se automatka megazonesta Hämeenkoskelle oli aikas mielenkiintoinen.
Eksymistä, naurua, epätoivoa, epämielttävää hajua sekä paljon muuta.
Toinen tosi rakas muisto on tämän kesän PP-5 rippileiri, jossa olimme molemmat isosina.
Tuolloin opimme ainekin vähän uusia asiota toisistamme. Tämä kahdeksan yötä yhdisti meitä todella paljon. Tänä aika heitimme toisillemme paskoja läppiä, halailtiin, juteltiin kahdestaan sekä leirin pikku mussukoiten kanssa, pelattiin korttia sekä pullon pyöritystä. Tottakai se tärkein asia olimme mahtavia isosia tai ei vältämättä ihan niin mahtavia <3
-Eve ja Marika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti